Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Itella-konserni tuottaa viestinvälityksen, logistiikan ja taloushallinnon palveluja. Konsernilla on toimintaa yhdessätoista maassa. Itella-konsernin emoyhtiö on Itella Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity pääkonttorin osoite on Postintaival 7 A, 00230 Helsinki.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Itella Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä myytävissä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä ja rahoitusvaroja. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Uudet ja muutetut standardit

Konserni on alkanut tilikaudella 2013 soveltaa uutta IFRS 13 -standardia sekä uudistettua IAS 19 -standardia, jota on sovellettu takautuvasti. IAS 19 -standardin muutoksen myötä etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä taseeseen kirjataan velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, aikaisempaa putkimenetelmää ei voida enää soveltaa. Kirjaamattomia eriä ei enää ole ja kaikki kokemusperäisistä tarkastuksista sekä vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Takautuva soveltaminen edellyttää, että vertailukauden alun tilanteesta laaditaan avaava tase, johon vertailukautta aikaisempia kausia koskevat oikaisut kirjataan.

Alla on kuvattu avaavaan taseeseen 1.1.2012 sekä vertailukauden tuloslaskelmaan tehtyjä muutoksia:




Uudistetun



IAS 19

Aiemmin
-standardin
miljoonaa euroa raportoidut luvut Muutos mukaiset luvut
Tase 1.1.2012


Laskennalliset verosaamiset 12,0 0,3 12,3
Eläkevelvoitteet 7,5 1,2 8,7
Oma pääoma 664,9 -0,9 664,0




Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2012


Muut laajan tuloksen erät


Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot - -2,9 -2,9
Verot muista laajan tuloksen eristä - 0,7 0,7
Tilikauden laaja tulos - -2,2 -2,2

Virheiden korjaaminen

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa havaittu aikaisempien tilikausien virhe on korjattu takautuvasti seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla.


Aiemmin
Korjauksen
miljoonaa euroa raportoidut luvut Muutos jälkeiset luvut
Tase 1.1.2012


Vaihto-omaisuus 5,8 1,9 7,7
Oma pääoma 664,9 1,4 666,3
Laskennallinen verovelka 53,1 0,5 53,5

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Itella Oyj:n sekä kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryrityksissä emoyhtiöllä on suora tai välillinen määräysvalta, joka syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yhtiön äänivallasta tai sillä on muutoin oikeus määrätä tytäryrityksen taloudessa ja toiminnassa noudatettavista periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien luovutushetkeen saakka. Konserniyritysten keskinäinen osakeomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää. Hankintameno on kohdistettu hankinnan kohteen varoille ja veloille kirjaamalla ne käypiin arvoihin. Se osa, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon, kirjataan konserniliikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat sekä konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään omana eränään konsernitaseen omassa pääomassa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksissä konserni omistaa yli 20 % yhtiön osakkeista ja äänivallasta tai konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Omistukset osakkuusyrityksissä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osuudet kirjataan hankintamenoon lisättynä konsernin omistusosuutta vastaavalla osuudella yrityksen nettovarallisuuden muutoksista hankinnan jälkeen. Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa omana eränään ennen liikevoittoa.

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Itella-konsernilla on osuuksia kiinteistöyhtiöissä, jotka esitetään tilinpäätöksessä rakennuksissa ja maa-alueissa, mikä vastaa parhaiten näiden omaisuuserien tosiasiallista luonnetta. Kiinteistöyhtiöiden velat on sisällytetty konsernin velkoihin.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Monetaariset tase-erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin poisluettuna käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan laajan tuloslaskelman vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Jos tytäryhtiöiden toiminnallinen valuutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, muunnetaan niiden tuloslaskelmat ja rahavirrat euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Tämä muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kuten myös tytäryhtiön hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeisen oman pääoman muutoksesta aiheutuva muuntoero. Kun tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yhtiöiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ennen 1.1.2006 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käyvän arvon oikaisut on kirjattu euromääräisinä.

IAS 21:n mukaisesti kurssierot nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettosijoitukset käsittävät myös konsernin ulkomaisille yksiköille myöntämiä pitkäaikaisia lainoja, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja jonka suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. 1.10.2009 alkaen konsernin sisäiset lainasaamiset Venäjän yhtiöiltä on luokiteltu IAS 21:n mukaisiksi nettosijoituksiksi ulkomaisiin yksiköihin.

Tuloutusperiaatteet

Merkittävä osa Itella-konsernin tuotoista syntyy lyhytkestoisten palvelusuoritteiden tuottamisesta. Konsernin palvelutarjonnassa monipuolisten jakeluratkaisujen osuus on merkittävä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu sopimuksen mukaisesti. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavara on toimitettu asiakkaalle ja tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.

Liikevaihtona esitetään tavaroiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla ja kurssieroilla.

Itella Viestinvälitys

Konserniyrityksellä on omia myymälöitä, jossa myydään sekä kirje- että pakettipalveluja ja tavaroita. Itella Viestinvälitys huolehtii asiakkaiden päivittäisestä postipalvelusta hoitamalla kirjeiden, mainosten, pakettien ja lehtien jakelupalvelut sekä ylläpitämällä maankattavaa Postin palvelupisteverkostoa. Tavaroiden myynti kirjataan liikevaihtoon, kun konserniyritys myy tuotteen asiakkaalle. Tuotot postimerkkien myynnistä (sisältää kuljetuspalvelua) kirjataan silloin, kun ne myydään asiakkaalle. Kirjeiden, lehtien ja suoramainonnan jakelusta kirjattava liikevaihto tuloutetaan kuukausittain suoriteperusteella. Vuosimaksullisista palveluista, kuten esimerkiksi postilokerosta, liikevaihtoa tuloutetaan kuukausittain käytön mukaan.

Verkkokaupan- ja pakettipalveluiden liikevaihto tuloutetaan kalenterikuukaudelle havaintopäivän perusteella. Havaintopäivä kuvastaa hetkeä, jolloin paketista on tehty ensimmäinen rekisteröinti tuotannon järjestelmään.

Itella Logistiikka

Itella Logistiikka tarjoaa logistiikan rahti- ja varastointipalveluja. Liikevaihto perustuu asiakkaiden kanssa laadittuihin sopimuksiin. Rahtipalveluiden osalta myynti tuloutetaan, kun kuljetuspalvelu on suoritettu asiakkaalle.

Varastointipalveluiden liikevaihdossa on kaksi komponenttia: käsittely ja tilavuokra. Käsittely tarkoittaa asiakkaan lukuun tehtävää keräilyä, joka tuloutetaan suoritteiden määrän perusteella. Tilavuokrat tuloutetaan asiakkaan tavaroiden tilatarpeen (lavametrejä per päivä) mukaan.

OpusCapita

Liiketoimintaryhmän liikevaihto muodostuu pääasiassa tulostusliiketoiminnan, sähköisten ratkaisujen ja taloushallinnon palveluiden volyymipohjaisesta laskutuksesta. Liiketoiminnan myynti tuloutetaan suoriteperusteisesti tuotantokuukautena. Sähköisiin palveluihin liittyvä vuosilisenssi tuloutetaan lisenssin voimassaoloaikana.


Julkiset avustukset

Julkiset avustukset ovat pääosin valtiolta saatuja tuote- ja liiketoiminnan kehitysavustuksia sekä matalapalkkatukia ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia. Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkemaksun suorituksen jälkeen konsernilla ei ole eläke-etuudesta johtuvia velvoitteita.

Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä taseeseen kirjattu velka on velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla, jota oikaistaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla.

Sekä maksupohjaisten että etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut koostuvat vuokrakuluista, vapaaehtoisista henkilöstökuluista, tilojen ja ajoneuvojen ylläpitokuluista sekä poltto- ja voiteluainekuluista sekä muista tuotannon kuluista. Lisäksi muissa kuluissa esitetään ulkopuolisille maksettavat myyntipalkkiot ja muut myynnin kulut sekä markkinointi-, edustus-, toimisto- ja IT-kulut.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot, liiketoiminnan muut kulut sekä huomioidaan osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Kaikki muut kuin edellä mainitut erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne kirjataan rahoituseriin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. IAS 23 -standardin ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Tuloverot

Konsernin laajassa tuloslaskelmassa verokuluna esitetään konserniyhtiöiden tilikauden tulosten ja paikallisten verosäännösten perusteella tilinpäätöshetkellä vallitsevan verokannan mukaan lasketut verot sekä mahdolliset aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä raportointikauden päättymispäivään mennessä hyväksyttyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevista varoista ja veloista sekä ehdollisten velkojen käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Ainoastaan merkittävistä uusista tai olennaisesti parannetuista tuotteista ja toiminnanohjausjärjestelmistä syntyneet kehittämismenot aktivoidaan, jos ne ovat kaupallisesti ja teknillisesti käyttökelpoisia ja konsernilla on riittävät voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja hyödykkeestä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Pääosa konsernin tutkimus- ja tuotekehityskuluista ei täytä IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin aktivointiedellytyksiä. Aktivoidut kehittämismenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana.

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankittu aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu aineeton omaisuus, kuten asiakkaisiin, markkinointiin tai teknologiaan liittyvät aineettomat hyödykkeet, kirjataan käypään arvoon hankintahetkellä. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa ohjelmistolisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja asiakaskantoja, tavaramerkkejä ja vuokraoikeuksia. Konsernin muilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jonka aikana ne poistetaan. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Ohjelmistolisenssit 3–5 vuotta
Asiakaskannat 5–10 vuotta
Tavaramerkit 5 vuotta
Vuokraoikeus 4 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Tuotannolliset rakennukset 8–25 vuotta
Toimistorakennukset 25–40 vuotta
Kevyet rakennelmat 15 vuotta
Koneet ja kalusto 3–13 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset
korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Taloudellisia vaikutusaikoja tarkastellaan tilinpäätöksissä ja tarvittaessa niitä oikaistaan vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

Aineelliset hyödykkeet luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvo on kerrytettävissä ennemminkin myynnin avulla kuin jatkamalla käyttöä. Hyödykkeen luokittelu myytävänä olevaksi tehdään silloin, kun myynti on erittäin todennäköinen ja hyödyke on sillä hetkellä välittömästi myytävissä ja myyntikunnossa. Yrityksen johdon on sitouduttava hyödykkeen myyntiin, jonka voidaan odottaa tapahtuvan vuoden kuluessa ”myytävänä oleva” -luokittelusta. Myytävänä olevaksi luokitellusta hyödykkeestä ei tehdä poistoja.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöksi luokitellaan kiinteistöt, jotka pidetään vuokrattavana ulkopuoliseen käyttöön tai kiinteistön arvonnousun vuoksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja arvonalentumisilla. Sijoituskiinteistöjen rakennukset poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa, 30 - 40 vuodessa. Kiinteistöihin sisältyviä maa-alueita ei poisteta.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottajalle siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.

Konserni vuokralle ottajana

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vuokravelvoitteet kirjataan taseeseen korollisiin velkoihin. Vuokratut hyödykkeet poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingmaksut kirjataan korkokuluiksi ja leasingvelan vähennykseksi.

Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena investoinnin nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritellään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista hyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon soveltaen keskihintamenetelmää tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä myynnistä ja jakelusta aiheutuvat menot.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Myöhempi arvostus riippuu rahoitusinstrumenttien luokittelusta. Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 -standardin mukaisesti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Myös johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinasijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän käypään arvoon perustuen markkinoilla julkaistuihin hintanoteerauksiin tai arvostusmalleihin, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, kun ne aiheutuvat.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellaan sijoitukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä ja jotka aiotaan pitää määrättyyn eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset kirjataan hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioon ottaen ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyy tilinpäätöshetkellä pääomarahastosijoituksia, jotka arvostetaan rahastonhoitajan ilmoittamaan tilinpäätöshetkeen tai viimeisimpään saatavilla olevaan markkina-arvoon.

Muista kuin johdannaissopimuksista johtuvat rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Osto- ja muiden lyhytaikaisten velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Konserni käsittelee johdannaissopimukset joko taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen kiinteäehtoisten sitoumusten suojauksiksi (käyvän arvon suojaus), ennakoitujen erittäin todennäköisten liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus) tai johdannaissopimuksiksi, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskien hallinnan tavoitteet ja strategian suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon.

Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutokset samoin kuin suojattavasta riskistä johtuvat suojattavan omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Konsernissa sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa kiinteäkorkoisen lainan korkoriskiltä suojautumiseen. Kiinteäkorkoista lainaa suojaavan johdannaissopimuksen käyvän arvon muutokset sekä suojatun kiinteäkorkoisen lainan korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset esitetään rahoituserissä.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin. Suojausinstrumenteista omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa tulokseen. Konsernissa sovelletaan rahavirran suojausta valuuttamääräisten sitoumusten valuuttariskiltä suojautumiseen. Suojaavien johdannaisten voitot tai tappiot kirjataan kulujen oikaisuksi suojattavien erien toteutuessa. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertyneet käyvän arvon muutokset jäävät omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Vaikka eräät johdannaiset on tehty suojaamistarkoituksessa, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräisiä lainasaamisia, talletuksia ja rahoitusvelkoja suojaaviin valuuttajohdannaisiin eikä sähköjohdannaissopimuksiin, joilla suojataan erittäin todennäköisiä ennakoituja sähköostojen rahavirtoja. Nämä johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa oleviksi ja niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti joko rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin riippuen siitä, onko operatiivisesti suojattu valuuttamääräisiä lainasaamisia, talletuksia tai rahoitusvelkoja vai ostoja.

Johdannaisten käyvät arvot määritetään samanlaisten johdannaisten markkina-arvojen tai yleisesti käytössä olevien arvostusmallien perusteella. Valuuttatermiinien käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinanoteeraus ja koronvaihtosopimusten käypä arvo on tulevien korkovirtojen nykyarvo. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Konsernin rahavaroihin luokitelluilla rahamarkkinasijoituksilla on enintään kolmen kuukauden maturiteetti.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyistä kirjataan varaus, kun niitä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on hyväksytty ja julkaistu.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni arvostaa tilinpäätöksessään käypään arvoon kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat, johdannaiset, myytävissä olevat rahoitusvarat, liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat sekä myytävänä olevat omaisuuserät, jos käypä arvo on alle kirjanpitoarvon.

Konserni on määrittänyt varojen ja velkojen luokat, joille on määritetty käypien arvojen hierarkia seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Konserni tunnistaa toistuvasti kirjattavien varojen ja velkojen mahdolliset siirrot luokkien välillä jokaisen raportointikauden lopussa. Luokittelun uudelleenarviointi perustuu käyvän arvon määrittämisessä käytettäviin alimman syöttötason tietoihin.

Arvonalentumistestaukset

Omaisuuserille, joita poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana, tehdään arvonalentumistesti, jos on viitteitä, että niiden tasearvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvolle arvonalentumistesti tehdään kuitenkin vuosittain ja testaukseen vaikuttavia tekijöitä seurataan tilikauden aikana. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU) eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavat yksiköt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Aiemmin kuluksi kirjatut aineellisen omaisuuden arvonalentumistappiot peruutetaan vain, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt arviot ja oletukset perustuvat tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy konsernin liikearvon testaukseen.

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä muun muassa diskonttauskoron, markkinoiden pitkän aikavälin kasvun ja liiketoiminnan kannattavuuden osalta. Herkkyysanalyyseillä arvioidaan testauslaskelman muuttuvien komponenttien vaikutusta lopputulokseen. Vuoden aikana arvioidaan myös, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta.


Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä arvostetaan hankitun kohteen omaisuuserät käypään arvoon. Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Kokonaishankintamenon kohdistaminen kaikille hankituille varoille ja veloille, sekä aineettomiin hyödykkeisiin ja liikearvoon perustuu osaksi arvioon. Omaisuuserien poistoaikojen määrittäminen perustuu arvioihin hyödykkeiden taloudellisesta vaikutusajasta. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä johdon arvioon perustuen kirjataan ehdollinen lisäkauppahinta osana kauppahintaa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot perustuvat hankintamenoon ja siitä tehtyihin hyödykkeiden taloudellisten pitoaikojen mukaisiin poistoihin. Taloudelliset pitoajat ja niiden oikaiseminen tarvittaessa vastaamaan muuttuneita olosuhteita perustuu arvioihin ja olettamuksiin. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja arvioidaan vuosittain konsernin käyttöomaisuuden inventaarin yhteydessä.

Konsernin liiketoiminnassa tuloutukseen ei liity merkittäviä harkinnanvaraisia eriä.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konserni on alkanut soveltaa seuraavia uusia tai muutettuja IFRS-standardeja ja tulkintoja tilikaudella 2013:

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (muutos). Selvennetään vertai­lutietojen esittämistä koskevia vaatimuksia yrityksen esittäessä kolman­nen taseen. Lisäksi IAS1:ssä myös muutos, joka täsmentää laajan tuloslaskelman esitystapaa. Konserni on muutoksen seurauksena täsmentänyt muiden laajan tuloslaskelman erien esittämistapaa.

IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (muutos). Muutos koskee aineellisiin hyödykkeisiin aktivoitavia huoltotarvikkeita ja varaosia. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Kokonaan uuteen standardiin on keskitetty sääntely ja tilinpäätöksessä esittämisen vaatimukset liittyen käyvän arvon mittaamiseen. Liitetietojen vaatimuksia on tarkennettu.

IAS 19 Työsuhde-etuudet (muutos). Standardin muutokset koskevat etuuspohjaisten eläkkeiden kirjanpitoa ja esittämistä. Konserni on alkanut soveltaa muutettua standardia takautuvasti tilikaudella 2013. Muutoksen seurauksena konserni on lopettanut putkimenetelmän soveltamisen ja kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin heti niiden synnyttyä.

IAS 32 Rahoitusinstrumentit: Esittämistapa (muutos). Standardin täsmennys edellyttää, että varojen jakamisen ja omaa pääomaa koskevien transaktiomenojen verovaikutukset kirjataan IAS 12:n mukaisesti. Näin ollen varojen jakamiseen liittyvät verot merkitään tuloslaskelmaan ja omaa pääomaa koskevat transaktiomenot kirjataan omaan pääomaan.

IAS 34 Osavuosikatsaukset (muutos). Muutos edellyttää, että osavuosikatsauksessa raportoidaan segmenteittäin varat ja velat. Konserni on soveltanut raportointimallia jo tähän asti osavuosikatsauksissaan.

Konserni alkaa soveltaa seuraavia uusia ja muutettuja standardeja tilikaudesta 2014 alkaen:

IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu). Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 -standardista. Jatkossa IAS 27:ää sovelletaan vain erillistilinpäätöksiin. IFRS 10 -standardi muuttaa määräysvallan määritelmää ja vaikuttaa siihen, mitkä yhteisöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen. Uusi standardi edellyttää johdolta aikaisempaa enemmän harkintaa määräysvallan arvioimisessa sekä liitetietoja tehdyistä johtopäätöksistä ja niiden perusteluista. Standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin sen nykyisellä rakenteella.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 -tulkinnan. Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyn tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luonteeseen juridisen muodon sijasta, mikä vaikuttaa yhteisjärjestelyn käsittelyyn konsernitilinpäätöksessä. Konserni arvioi, että standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin sen nykyisellä rakenteella.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Uusi standardi määrittelee konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset tytäryhtiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyhtiöistä sekä erityistä tarkoitusta varten perustetuista yksiköistä. Uusi standardi tulee laajentamaan konsernitilinpäätöksen liitetietoja näistä yhteisöistä.

IAS 32 Netotetut rahoitusvarat ja velat (muutos). Standardin muutos selkeyttää rahoitusvarojen ja -velkojen netottamisen edellytyksiä ja netottamiseen liittyviä määritelmiä. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.

IAS 36 Omaisuuserän kerrytettävissä olevasta rahamäärästä annettavat liitetiedot (muutos). Standardin muutos selkeyttää liitetietovaatimuksia, kun varat on arvostettu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla. Lisäksi muutos lisää liitetietovaatimuksia tietyistä käypään arvoon arvostetuista varoista. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.

IAS 39 Johdannaissopimuksen uusiminen ja suojauslaskennan jatkaminen (muutos). Standardin muutos tuo helpotuksia suojauslaskennan edellytyksiin tilanteissa, joissa suojausinstrumentin vastapuoli vaihtuu. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.