35. Rahoitusriskien hallinta


Riskienhallinnan periaatteet


Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin liiketoiminnan ja strategian toteuttamiseksi riittävä ja kilpailukykyinen rahoitusasema ja minimoida markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin. Riskikeskittymät pyritään tunnistamaan ja suojaamaan tarvittavin osin. Konsernin liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä, kuten markkina-, likviditeetti-, luotto- ja vastapuoliriskejä. Konsernin hyödykeriskeistä sähkön hintariskiä seurataan aktiivisesti ja sitä hallitaan sähköjohdannaisilla.


Riskienhallinnan organisaatio


Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Itella Oyj:n Konsernirahoitukseen hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta tehden läheistä yhteistyötä liiketoimintojen kanssa. Liiketoiminnot vastaavat toimintaansa liittyvien rahoitusriskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista Konsernirahoitukseen. Asiakassaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan liiketoiminnan myyntiorganisaatiossa. Konsernin hankintayksikkö vastaa sähkön hintariskin hallinnasta.


Markkinariskit


Valuuttariski

Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on pienentää valuuttariskiä konsernin kannalta optimaaliselle tasolle sekä parantaa kannattavuusseurannan läpinäkyvyyttä ja tuloksen ennustettavuutta. Konsernin transaktioriski koostuu pääasiassa valuuttamääräisistä saamisista, veloista ja sitoumuksista. Pääperiaatteena on suojautua taseessa olevalta transaktioriskiltä täydellisesti. Suojaamattomia positioita sallitaan konsernin rahoituspolitiikassa määritellyissä rajoissa. Konserniyhtiöiden lainat emoyhtiöstä ovat pääsääntöisesti tytäryhtiön kotivaluutassa, jolloin tytäryhtiöllä ei ole rahoitussopimuksiin liittyvää valuuttariskiä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 105,5 miljoonan euron nimellisarvosta valuuttajohdannaisia, joilla on suojattu valuuttamääräisiä saamisia, velkoja ja sitoumuksia. Konserni altistuu taseen muuntoeroriskille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen sijoitusten kautta. Translaatioriskin hallinnan tavoitteena on, että valuuttakurssimuutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia konsernin nettovelkaisuusasteessa. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut translaatioriskiä.


Rahoitusinstrumenttien merkittävimmät transaktioriskit tilinpäätöshetkellä


2013 EUR-yhtiöt




RUB-yhtiöt
miljoonaa euroa RUB SEK NOK PLN USD
USD
Myyntisaamiset ja ostovelat 0,0 -0,1 -0,4 -0,7 0,0
-1,0
Lainat ja pankkitilit*) 32,1 14,0 5,4 2,4 0,3
0,1
Johdannaiset**) -32,1 -14,1 -5,4 -2,3 0,0
9,6
Avoin positio 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 0,2
8,7








2012 EUR-yhtiöt




RUB-yhtiöt
miljoonaa euroa RUB SEK NOK PLN USD
USD
Myyntisaamiset ja ostovelat 0,1 1,0 1,0 1,2 -0,5
-0,7
Lainat ja pankkitilit*) 41,6 22,5 5,7 2,8 -41,8
0,0
Johdannaiset -41,5 -22,7 -6,1 -2,7 41,7
0,0
Avoin positio 0,1 0,8 0,6 1,3 -0,6
-0,7








*) Sisältää rahavarat, korolliset saamiset ja velat

**) Sisältää valuuttamääräisiä sitoumuksia suojaavat johdannaiset


Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin konserniyhtiöiden omassa toimintavaluutassa oleviin eriin taseessa tilinpäätöshetkellä. Analyysi sisältää vain rahoitusinstrumenteista johtuvat valuuttariskit. Tällä tavalla laskettuna euron valuuttakurssin 10 prosentin vahvistuminen kaikkiin valuuttoihin nähden tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi 0,2 miljoonaa euroa (2012: -0,1 miljoonaa euroa) konsernin tulokseen ennen veroja. Vastaavasti dollarin valuuttakurssin 10 % vahvistuminen ruplaan nähden vaikuttaisi 0,9 miljoonaa euroa (2012: -0,1 miljoonaa euroa) konsernin tulokseen ennen veroja.


Merkittävimmät translaatioriskit tilinpäätöshetkellä


2013






miljoonaa euroa RUB SEK NOK DKK


Nettosijoitus 193,7 28,8 16,1 44,0


Suojaukset - - - -


Avoin positio 193,7 28,8 16,1 44,0










2012






miljoonaa euroa RUB SEK NOK DKK USD

Nettosijoitus 204,2 27,6 21,3 55,4 42,1

Suojaukset - - - - -

Avoin positio 204,2 27,6 21,3 55,4 42,1









Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille sijoitustensa ja korollisten velkojensa kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokulut ja tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta konsernin tuloslaskelmassa. Rahoituspolitiikassa on määritelty vaihteluväli velkasalkun keskimääräiselle korkosidonnaisuusajalle. Likvidien varojen osalta korkoriskin hallinnan tavoitteena on rajoittaa korkomuutosten vaikutusta varojen käypään arvoon. Korollisten saatavien ja velkojen korkoriskiä voidaan suojata hajauttamisen lisäksi koronvaihto-, korko-optio- ja korkotermiinisopimuksilla.


Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli korollisia velkoja 305,1 miljoonaa euroa ja korollisia saamisia 166,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä konsernin kaikki korolliset lainat olivat kiinteäkorkoisia. Näistä osa on suojattu koronvaihtosopimuksella. Koronvaihtosopimuksella on suojattu Itella Oyj:n liikkeelle laskeman kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan korkoriskiä 70 miljoonan euron nimellisarvosta. Konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa lainaa suojaavalle koronvaihtosopimukselle. Suojauslaskennan tehokkuutta arvioidaan kvartaaleittain. Vuonna 2013 suojaus on ollut tehokas.


Korolliset saamiset ja velat koronmuutoksen ajankohdan mukaan ryhmiteltyinä








2013






miljoonaa euroa
alle 1 v. 1–5 v. yli 5 v. Yhteensä

Korolliset saamiset
-125,5 -38,7 -2,3 -166,5

Joukkovelkakirjalaina
- 252,0 - 252,0

Eläkelainat
12,5 - - 12,5

Rahoitusleasingvelat
9,0 29,6 1,8 40,5

Muut velat
- 0,1 - 0,1

Nettovelka
-103,9 243,0 -0,5 138,6

Koronvaihtosopimusten vaikutus
70,0 -70,0 - 0,0

Yhteensä
-33,9 173,0 -0,5 138,6









2012






miljoonaa euroa
alle 1 v. 1–5 v. yli 5 v. Yhteensä

Korolliset saamiset
-113,3 -40,8 -9,3 -163,4

Joukkovelkakirjalaina
- 253,9 - 253,9

Lainat rahoituslaitoksilta
- 0,6 - 0,6

Eläkelainat
- 37,5 - 37,5

Rahoitusleasingvelat
6,8 21,1 - 27,9

Muut velat
5,1 - - 5,1

Nettovelka
-101,4 272,3 -9,3 161,4

Koronvaihtosopimusten vaikutus
70,0 -70,0 - 0,0

Yhteensä
-31,4 202,3 -9,3 161,4









Korkojen 1 prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana -1,1 miljoonaa euroa (2012: -1,6 miljoonaa euroa).


Sähkön hintariski

Sähkön hintariskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hinnan vaihtelusta syntyvää volatiliteettia konsernin kassavirroissa ja tuloksessa. Konserni käyttää sähköjohdannaisia pienentääkseen sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Sähkösuojaukset tehdään vakioiduilla, markkinoilla noteeratuilla johdannaistuotteilla. Sähköjohdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksessa, mutta IFRS:n tarkoittama suojauslaskenta ei ole käytössä.

Herkkyysanalyysi on tehty tilinpäätöshetkellä avoinna oleville sähköjohdannaissopimuksille. Sähkön markkinahinnan 10 prosenttiyksikön nousu vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja 0,5 (2012: 0,2) miljoonaa euroa.


Johdannaissopimukset





Posi- Nega-

2013

Netto tiivinen tiivinen

miljoonaa euroa
Nimellisarvo käypä arvo käypä arvo käypä arvo

Valuuttajohdannaiset:






Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa
95,6 -0,2 0,3 -0,5

Valuuttatermiinit, suojauslaskennassa
9,8 0,0 0,0 0,0

Korkojohdannaiset:






Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa
70,0 4,8 4,8 -

Sähköjohdannaiset:






Sähkötermiinit, ei suojauslaskennassa
6,5 -1,0 0,0 -1,1













Posi- Nega-

2012

Netto tiivinen tiivinen

miljoonaa euroa
Nimellisarvo käypä arvo käypä arvo käypä arvo

Valuuttajohdannaiset:






Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa
121,4 -1,3 0,1 -1,3

Korkojohdannaiset:






Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennassa
70,0 6,9 6,9 -

Sähköjohdannaiset:






Sähkötermiinit, ei suojauslaskennassa
8,0 -0,5 0,0 -0,5









Johdannaissopimuksia on käytetty valuuttariskin, korkoriskin ja sähkön hintariskin suojaamiseen. Valuuttatermiinit on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivän termiinikursseilla ja koronvaihtosopimusten käyvät arvot ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin.


Likviditeettiriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin likviditeettireservi ei riitä kattamaan konsernin sitoumuksia tai investointimahdollisuuksia tai että tarvittavan jälleen- tai lisärahoituksen kustannus on poikkeuksellisen korkea. Konsernin kassavirtojen suuren päivittäisen vaihtelun aiheuttaman likviditeettiriskin minimoimiseksi panostetaan kassanhallintaan ja likviditeettisuunnitteluun. Likvidien varojen lisäksi konsernilla on rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa rahoitusreservinä sitova 120 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2015 sekä ei-sitova 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma.


Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli likvidejä varoja sekä käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 286,5 miljoonaa euroa (2012: 268,3 miljoonaa euroa). Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat sekä jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on turvattu sekä liikkeellelaskun likvidin koon että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden johdosta. Lisäksi konsernilla oli käyttämätöntä yritystodistusohjelmaa tilinpäätöshetkellä 200 miljoonaa euroa (2012: 200 miljoonaa euroa).


Rahoitusvelkojen sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät korot








2013






miljoonaa euroa 2014 2015 2016 2017 2018–
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 11,2 11,2 161,2 104,6 -
288,2
Eläkelainat 12,7 - - - -
12,7
Rahoitusleasingvelat 10,6 31,0 0,1 0,0 1,8
43,6
Muut velat - 0,1 - - -
0,1
Ostovelat 60,2 - - - -
60,2
Johdannaiset:






Korkojohdannaiset, suoritettavat rahavirrat 1,1 1,1 1,1 - -
3,3
Korkojohdannaiset, saatavat rahavirrat -3,1 -3,1 -3,1 - -
-9,2
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat 0,7 - - - -
0,7
Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat -0,1 - - - -
-0,1
Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat 2,9 2,4 1,2


6,5
Yhteensä 96,2 42,7 160,5 104,6 1,8
405,9








2012






miljoonaa euroa 2013 2014 2015 2016 2017–
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 11,2 11,2 11,2 161,2 104,6
299,4
Lainat rahoituslaitoksilta 0,2 0,1 0,1 0,1 -
0,6
Eläkelainat 25,9 12,7 - - -
38,5
Rahoitusleasingvelat 7,5 21,3 0,1 0,1 0,7
29,8
Muut velat 4,8 - - - -
4,8
Ostovelat 74,5 - - - -
74,5
Johdannaiset:






Korkojohdannaiset, suoritettavat rahavirrat 1,1 1,1 1,1 1,1 -
4,5
Korkojohdannaiset, saatavat rahavirrat -3,1 -3,1 -3,1 -3,1 -
-12,3
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat rahavirrat 1,6 - - - -
1,6
Valuuttajohdannaiset, saatavat rahavirrat 0,0 - - - -
0,0
Sähköjohdannaiset, suoritettavat rahavirrat 3,3 2,2 1,7 - -
7,2
Yhteensä 127,0 45,6 11,2 159,5 105,3
448,6








Eläkelainojen vakuutena on pankkitakauksia. Muut lainat ovat vakuudettomia. Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.


Luotto- ja vastapuoliriski

Konsernin käteisvarat sijoitetaan hallitukselta saatujen valtuuksien puitteissa hyvän luottokelpoisuuden omaavien yritysten, pankkien ja valtioiden velkasitoumuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitalletuksiin. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisten pankkien ja luottolaitosten kanssa. Sijoitusten ja johdannaissopimusten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Rahoitustoiminnasta ei ole aiheutunut luottotappioita tilikauden aikana.


Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät eivät ole olennaisia johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta. Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Tilikaudella 2013 on kirjattu luottotappioita 0,7 miljoonaa euroa (2012: 3,4 miljoonaa euroa).


Myyntisaamisten ikäjakauma:














miljoonaa euroa


2013 2012

Erääntymättömät myyntisaamiset


191,8 187,6

1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset


21,5 27,7

31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset


3,7 4,4

61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset


1,2 1,2

91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset


1,5 2,6

181–365 päivää erääntyneet myyntisaamiset


1,1 1,0

Yhteensä


220,8 224,5









Rahoitusinstrumenttien netottaminen





Rahoitus-


2013

Brutto- instru- Netto-

miljoonaa euroa

määrä mentit*) määrä

Johdannaissaamiset

5,2 -0,3 4,8

Johdannaisvelat

1,6 -0,3 1,3













Rahoitus-


2012

Brutto- instru- Netto-

miljoonaa euroa

määrä mentit*) määrä

Johdannaissaamiset

7,0 -0,1 6,9

Johdannaisvelat

1,9 -0,1 1,8









*) Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa.














Johdannaissopimusten yleinen nettoutusjärjestely on voimassa vastapuolen sopimusrikkomus-, maksukyvyttömyys tai konkurssitilanteissa.


Pääomarakenteen hallinta


Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema rahoitus ja konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, on tavoitteena ylläpitää pääomarakenne, joka oikeuttaisi hyvään luottoluokitukseen (investment grade). Yhtiön hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernin lainasopimuksiin liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenanttiehdot tilikausina 2013 ja 2012. Konsernin lainasopimuksissa ei ole tunnuslukukovenantteja.









Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä sekä omavaraisuusasteella että nettovelkaantumisasteella (gearing).


Konsernin kokonaispääoma


2013 2012

Korolliset velat


305,1 324,8

./. Korolliset saamiset


166,5 163,4

= Korollinen nettovelka


138,6 161,4

Oma pääoma yhteensä


655,8 686,7









Omavaraisuusaste, %


47,5 46,2

Nettovelkaantumisaste (gearing), %


21,1 23,5